Whipii pääsin vihdoin tänne! Viime reissulla otin aalloista ja riutasta sekä skootterista sen verran osumaa, että en voinut lähteä Lombokille. Olisi ollut täysin turhaa lähteä, kun veteen ei ollut mitään asiaa. Täällä me nyt ollaan, mutta sää pilasi vähän suunnitelmiani. Nimittäin sataa aika kovasti ja aallot on joko liian suuria tai niitä ei ole.
Ollaan Lombokin Kutalla Banana homestayssä, ihanan halpa ja perhe on herttainen ja lapset söpöjä. Perheen pää, boss, sanoi mulle, että olen todella erityisen ystävällinen. Kysyi myös mistä olen kotoisin, että nyt on sitten Suomen lippu korkeella täällä! :))
Ajeltiin torstaina skodulla Kutan ympärillä olevia kyliä ja rantoja. Täällä on niin henkeäsalpaavan kaunista!!! Missään ei ole mitään ja vihreys on uskomatonta! Kaikki vuoret...puuterihiekka...kirkas turkoosi vesi...puhvelit! :D Henkäisen joka hengenvedolla ihmetystä...
Harmi vaan, että taitaa surffikokemus jäädä täältä saamatta, ku palataan varmaan Balille tän sään takia..siellä on vaan paremmat kelit ja voi tehdä juttuja. Kuten Janna voi lukea kirjojaan auringossa ja mä pääsen aalloille! :p
Ai niin ainut miinus täällä on se, että lapset joutuu kaupustelemaan TODELLA PALJON. Ihan pistää itkettämään, kun jo kolmevuotiaat kuljeskelee täällä ympäri kylää yrittäen myydä koruja..niin kurjaa. Ja ihan aikuisetkin on kimpussa koko ajan..täällä ei vaan ole turismi vielä ottanut alleen ja nä on todella epätoivoisia. Huomenna ostan noilta lapsilta kasan koruja ja saronkeja, mutta vähän pelkään, että ei taida lasta kouluun viedä se raha. Jospa sitten pääsee vaikka kotiin nukkumaan...Balilla on ainakin niin, että jos lapsi 'tienaa' vanhemmilleen 50 000 rupiaa päivässä, hän pääsee kotiin yöksi. :'( Täällä särkyy sydän. Balille mennään muuten vierailemaan orpokodissa. Siellä ei saa kyllä sitten alkaa itkeä Kati ! Se on kuitenkin heidän normaalia arkea eli leuka pystyyn! :)
Tässä poika, joka yritti myydä hiekkaa 0,5l vesipullossa...
Tässä poika, joka yritti myydä hiekkaa 0,5l vesipullossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti