Siem Reap ja Angkor Wat 3.-6.1

Siem Reap:ssa vuokrattiin pyörät ja ensimmäisenä päivänä pyöräiltiin ympäriinsä katselemassa kaupunkia. Sattumalta poljettiin paikallisen opettajankoulutus koulun ja alakoulun ohi. Päätettiin sitten mennä tutkimaan mikä se paikka oikein oli ja päädyttiin koulun pihalle. Ympärillemme kerääntyi lähes 20 opiskelijaa (yllättäen pelkkiä poikia) ihmettelemään meitä ja ehkä kaksi heistä puhui englantia. Kerroimme, että meistäkin tulee alakoulun opettajia, jonka seurauksena opiskelijat kysyivät haluaisimmeko nähdä aluetta enemmän. Totta kai! Hetken päästä oltiinkin sitten seuraamassa ekaluokkalaisten khmerin kielen (äidinkielen) tuntia. Voi sitä meteliä ja melskettä! Luokassa oli 49 oppilasta ja yksi opettaja. Meteli ei ollut sellaista etteikö opettaja olisi hallinnut luokkaa vaan heillä oli joitakin leikkejä, joissa piti metelöidä. :D Hassua oli, että kun opettaja poistui luokasta, oppilaat jatkoivat työntekoa omassa rauhassaan. Kukaan ei mölynnyt. Toki oppilaat olivat hieman innoissaan ja ihmeissään meistä, koskettelivat meitä ja huutelivat ainoata sanaa, jonka osaavat englanniksi; ”Hello Hello!”. Lapset olivat niin iloisia (ja suloisia), vaikka heillä tuskin on paljoa.

Minä ja hyväkuntoinen polkupyörä...

Alakoulun suloisia oppilaita kasassa, tietysti niin, että kaikkia ei näy :)

Äidinkielen, khmerin kielen tunti.

Oppilaan osallistaminen toimii myös tällä puolella maapalloa!

Ope ja 49 oppilasta! Huh, aikamoista.

Sitten olikin jo Angkor Watin vuoro. Haluttiin nähdä maailman 8. ihme auringonnousun aikaan, joten klo.4.15 herätyskello pärähti ja me lähdimme ostamaan lippuja temppeleille. Oltiin temppelin edessä hieman ennen kuutta eli juuri sopivasti. Sen jälkeen poljettiin alueella katsomassa suurimmat ja tärkeimmät rauniot. Temppelit muistuttivat aika paljon toisiaan, vaikuttavia. Muistuttivat ehkä Maya kansan temppelejä. Kati oli ehkä hieman enemmän innoissaan niistä kuin minä…vanha historian lukija :D

Angkor Wat auringonnousun aikaan. 

Angkor Wat

Bayon

Ta Prhom. Täällä on kuvattu Tomb Raider...

Ei me siellä sitten muuta taidettu tehdä. Tavattiin pari suomalaista jätkää, jotka olivat Madventuresin jalan jäljillä ja kehuivat Laosin Don Detiä. Ja sinne mekin mentiin, eivät turhaan kehuneet!

Kate

Kambodza 3.-13.1.

Tiistaina 3.1 bussi Bangkokin Ekkamailta kohti Kambodzaa. Lippu maksoi 200 bahtia rajalle ja kesti noin 6 h. Bussi jätti meidät lähelle rajaa, mutta keskelle liikenneympyrää, mistä kävelimme päättäväisesti riivaajien ja huijareiden ohi kohti rajaa. Hoidimme siis ensin itsemme ulos Thaimaasta, jonka jälkeen kävelimme toimistoon, josta saimme ostettua Kambodzan viisumit (20 dollaria + 200 bahtia). Sen jälkeen kävelimme taas jonottamaan leimaa passiimme, jotta pääsisimme Kambodzaan. Rajan ylitys oli yhtä härdelliä, missään ei oikein lukenut selvästi mihin pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta jotenkin kaikki onnistui ilman ongelmia. Juuri Aranya Prathet - Poipet rajalla tapahtuu eniten huijauksia koko Aasian rajanylitys paikoista. Rajamuodollisuuksiin meni yhteensä varmaan 2 h. Sen jälkeen kaikki turistit sullottiin minibussiin ja vietiin jonnekin keskelle ei mitään, josta meidän piti ottaa joko bussi tai taksi johonkin kaupunkiin. Me mentiin Siem Reap:iin ja bussimatka kesti 4 h. Kunnes oltiin Siem Reap:ssa oli jo pimeää eli matkustettiin koko päivä.

Minibussissa oli hieman ahdas tunnelma...

Ensimmäiseksi, kun saavuttiin Kambodzan puolelle huomasin, että luonto on niukempaa ja kuivempaa kuin Thaimaassa. Toinen asia, jota ei voinut olla huomaamatta oli, että maassa (lähinnä maaseudulla ja kaupunkien ulkopuolella) on todella köyhää. Ihmisten kodit ovat hökkeleitä ja lautakasoja, he peseytyvät likaisissa ja mutaisissa lammikoissa ja paimentavat kalleinta omaisuuttaan, lehmiä ja puhveleita. Lapset yrittävät väkisin myydä koruja, kerjäävät vauva sylissä (joka näyttää joka kerta kuolleelta tai huumatulta) ja käyttäytyvät kuin kerjäävät (huijaavat) aikuiset. Niin kurjaa...ja sitä roskan määrää luonnossa ja kaduilla!! Selkeästi vielä kehitysmaa...noh mutta muuten ihmiset olivat tosi ystävällisiä ja avuliaita. Niillä, jotka eivät käyttäydy epäilyttävästi on todella kaunis sielu. :)

Jonkun koti, tämä on aika hyvä koti.

Yleensä taloissa ei ole sisällä muuta kuin jonkinlainen patja lattialla ja siellä asuu koko suku.
Sisällä nukutaan, muut asiat hoidetaan ulkona.

Surullisen näköinen tivoli :(

Kate

Bangkok II 27.-3.1.2012

Changilta Bangkokiin matka taittui samalla tavalla kuin sinne mentäessä. Bangkokissa meitä odotti uuden vuoden juhlat, Katin äiti ja hänen varaamansa hieman parempaa tasoa oleva hotelli kuin mihin oltiin totuttu reissatessa. Hotelli sijaitsi Sukhumvit 24 alueella ja tämä katu (ja alue yleensäkin) on tasoltaan vähän parempaa aluetta. Kadun varrella on monia hyviä (”kalliimpia”) ravintoloita ja hotelleja. Käytiin kahdesti todella hyvässä libanonilaisessa ravintolassa. Libanonilainen ruoka on ilmeisesti sekoitus turkkilaista ja kreikkalaista sillä se tarjosi kebabia, falafeleja ja fetasalaattia. Mums, parhaimipia falafeleja ikinä!

Yhtenä iltana käytiin Hangover II elokuvasta tutuksi tulleessa Sky Bar:ssa. Se sijaitsee Lebua at State Tower hotellin 63. kerroksessa. Näkymät ja fiilis olivat huikeat! Ja hinnat sen mukaiset... :D

...vähän tärähtänyt kuva Cats:sta, mutta ei haittaa!!

Kaupungissa ajeltiin paljon Skytrainilla, joka on kuin metro, mutta kulkee kaupungin yläpuolella. Skytrain on nopein ja halvin vaihtoehto, mutta se ei kulje kaikkialle. Kun mentiin katsomaan Thaimaan suurinta buddhaa (makaava buddha) Wat Pon temppeliin, joka on Bangkokin vanhin ja Thaimaan suurin temppeli. Matkustimme ensin Skytrainilla ja sen jälkeen otimme taxiboatin temppelille. Buddha on 46 m pitkä, 15 m korkea ja kultainen, sitä ei voi olla huomaamatta.

Taxiboatilla...

Temppelialuetta...

Uuden vuoden jälkeen käytiin Katin kanssa Thai Wake Park:ssa ”harrastamassa” hieman wakeboardingia (eli iskä; se on vähän kuin lumilautailu, mutta vedessä). Oli ihan super hauskaa ja seuraavana päivä oli koko kroppa ihan kuollut. Ei se weikatessa tuntunut raskaalta, mutta joo, kyllä se vain oli! :D Ja kolme ensimmäistä kertaa kaaduin suoraan lähdöstä naamalleni veteen…se oli omasta ja muiden mielestä aika hauskaa! Wake Park on noin 30–45 min kaupungista ja sinne mennään taksilla (n.250-300 baht). Wake Park:ssa on myös majoitusta todelliselle weikkaajille ja heitä siellä todellakin oli/on! Me oltiin ne ainoat aloittelijat, hah.

Toi olen minä!! Ainut kuva siitä, kun olen pystyssä edes jotenkin (valokuvaaja ei ollut ihan skarpeimmillaan) :D

Bangkokissa kannattaa muuten käydä katsomassa ostoskeskuksia ihan muuten vain, ne on jänniä…esimerkiksi Terminal 21. Se on uusi järkyttävän kokoinen ostoskeskus, jossa joka kerros on jokin kaupunki, kuten Tokio, Lontoo, Pariisi…Terminal 21 on kuin lentokenttä terminaali, kaikki työntekijätkin ovat pukeutuneet kuin purserit tai kapteenit.

Kate

New Year's Eve + yöelämää...

Olipas erilainen uusi vuosi verrattuna niihin sädetikku-mitä tehdään-minne mennään-Suomi vuoden vaihteisiin!

Bangkokissa ollessa käytiin tutkimassa kaupungin baareja ja clubeja. Mitkä on muuten siistejä, jotkut tosin on aika omituisia! :D Ehdittiin tutustua aika moneen baariin, RCA niminen katu Sukhumvitin (Phetchaburin) alueella on täynnä clubeja ja baareja. Esimerkiksi Road 66 oli hauska, siellä on erilaisia puolia ja ulkoterassi. RCA:n baareihin on aina sisäänpääsy, mutta yhdellä maksulla pääsee kadun kaikkiin baareihin ja sillä saa yhden juoman tai drinkin. Yhtenä iltana päästiin johonkin paikkaan minne päästäkseen (ilmaiseksi) piti tietää jokin ”salasana”. Loppuillasta/yöstä/aamusta oltiinkin jo taas eri paikassa. Sellaisessa, jossa meidän lisäksi oli yksi muu länkkäri tyttö…muut olivatkin sitten paikallisia tyttöjä tai ladyboyta! :D Bangkokissa on ilmeisesti tapana käydä monessa baarissa yhden illan aikana, koska baarit sulkevat niin aikaisin. Ne, jotka ovat auki vielä kahden jälkeen, maksavat poliisille siitä tai tuntevat oikeanlaista virkavaltaa…

Katin äiti lähti Bangkokista Hua Hiniin uudeksi vuodeksi ja meidän piti luopua sviitistä ja joka aamuisesta ihanasta aamupalasta. Muutettiin sitten Huamak:iin Martan asuntoon. Martalla on kattopooli ja siellä tulee välillä vähän hengailtua...;)

Uutena vuotena käytiin syömässä hyvin (kuten joka päivä), käytiin yksillä jossain Thong Lo alueen ravintolassa ja sieltä jatkettiin eräiden suomalaisten asunnolle. Otimme vuoden 2012 vastaan heidän kerrostalonsa upealla kattoterassilla! Oli upeaa vaikka odotin ilotulitteilta hieman enemmän. Thaimaassa ilotulitteet eivät ole niin korkeita, joten ne posahtavat aika matalalla :D Tulitteiden jälkeen jatkettiin Funky Villaan juhlimaan. Se oli kiva paikka, ainakin me tykättiin kovasti paikallisesta live esiintyjästä…:D Kun Funky Villa meni kiinni, siirryttiin johonkin toiseen paikkaan, jonne mentiin jonkin parkkihallin kautta…ihan perus Bangkok. Siellä on niin hämäriä baareja ja clubeja erittäin hämärissä paikoissa!

Löydettiin iso nalle! 

...tuhruinen kuva... 

Täällä vuosi 2011 vaihtui 2012.

Kuka nyt ei haluaisi pelata jättishakkia?!

Pa-pamm! ..matalalla..

Tonttujen bileauto :D

Mutta uusi vuosi oli parempi kuin koskaan! Toki ne omat ihanat rakkaat pallopäät siellä kotona tekisivät mistä vain paljon parempaa…<3