Jotain kaunista...

Kyllä. Pulau Perhentian. Pieni hiljaisuus saaren kauneudelle...

Kate

Taman Negara 25.-27.2

Viidakko! Villieläimiä! Alkuperäiskansa!

Njäää eipä oikeastaan :D Ensimmäinen on ainut mikä on totta. 130 miljoonaa vuotta vanha sademetsä, ehkä maailman vanhin. Viidakko sijaitsee kolmen osavaltion rajoilla (Kelantan, Pahang ja Terengganu) ja on kooltaan 4343 neliokilometriä. Viidakossa elää ainakin 15 000 erilaista kasvilajia ja 185 000 erilaista eläinlajia. Kasvien ja eläimien lisäksi siellä asuu myös Batek niminen alkuperäisheimo. En nähnyt heimoa, enkä pahemmin eläimiä...oravia, liskoja ja pikkurillin kokoisia muurahaisia kylläkin.

Oltiin vain kaksi päivää ja käytiin tekemässä 3-4 tunnin trekking...oli aika kummallista "tallustella" niin vanhassa metsässä. Tehtiin Canopy walk, joka on riippusilta viidakon yllä. Mahtava idea! Canopy walkin jälkeen jatkettiin ylös näköalapaikalle, joka oli n. 400 metrin korkeudessa. Kyllä se kiipeäminen hieman tuntui jossain...mutta maisemat olivat sen arvoiset! Alas meneminen ei ollut hirveästi helpompaa, polku oli mutainen ja juurien peittämä. Eikä matkalla ollut minkäänlaisia kylttejä, jotka olisivat kertoneet mihin päin olisi hyvä kulkea. Toivottiin vaan, että polku, joka valittiin olisi se oikea.. :D 

Canopy walk 

Maisema hikisen nousun jälkeen...huh.

Taman Negaralle matkustettiin Perhentianin jälkeen. Kuala Besutista, joka on "Perhentianin satama" mentiin Kota Bharuun, jossa yövyttiin yksi yö. Aamulla noustiin aikaisin ja lähdettiin yhdessä Englantilaisen pariskunnan kanssa juna-asemalle, koska halusimme mennä viidakkojunalla. Maisemat olivat sen matkan aikana aivan upeat! Viidakkojuna ei kuitenkaan mene suoraan Taman Negaralle vaan Jerantut nimiseen kaupunkiin. Siellä odottelimme jonkin aikaa paikallisbussia, joka vei meidät Taman Negaralle. Huh oli aika hikinen bussimatka ja se kesti lähes 2 h...

Ai niin kylässä oli yksi aika kuvottava eläinlaji, lentäviä torakoita! Ja ne olivat parhaimmillaan jotain kämmen kokoisia! :D Ne piti kovaa pörinää ja sinkoilivat päin seiniä! Niitä oli pimean tullen joka puolella! Siis joka puolella...haluttiin aina syödä ennen pimeää ja juostiin guest housille ovien taakse piiloon. Yksi ilta istuttiin syömässä ja katseltiin joen toiselle puolelle viidakkoon, josta alkoi kuulua tuttua pörinää, se oli kuin kauhuelokuvasta! :D Ei todellakaan jääty odottamaan niiden hyökkäystä...

Hyi.

Taman Negarasta lähdettiin pois veneellä ja matka lähelle Jerantut kaupunkia kesti 2 h. Sieltä otettiin bussi Kuala Lumpuriin, koska lento Balille lähestyi...wiii ! Alla kuvia venematkalta...

Puhveleita :)

Kate

Pulau Perhentian 19.-25.2.

Paratiisi Paratiisi PARATIISI <3 On jo ikävä takaisin tuonne! Ah sitä elämää...uimista, aurinkoa, snorklausta täydellisissä vesissä ja ruokaa tietysti...ja hyvässä seurassa! Olisin voinut viettää siellä vaikka parikin viikkoa! Pakko päästä joskus takaisin...

Perhentian saaria on kaksi, Besut ja Kecil, pieni ja iso. Me oltiin pienellä, koska se on halvempi ja ehkä enemmän reppureissaajille (?). Toisaalta kuulin, että isolla saarella saa low seasonin aikana olla lähes rauhassa, koska lähes kaikki reissaajat menevät pienelle saarelle. Perhentian saarilla oli juuri meneillään low ja high seasonin vaihde, koska sadekausi oli väistymässä. Meidän aikana ei satanut ollenkaan ja taivas oli kirkkaan sininen, ah.

Coral Bay beach, jossa asuttiin, syötiin ja elettiin.

Senja Bay, meidän mökin katto vilkkuu sieltä palmujen välistä ;)

Yhtenä päivänä käveltiin pikkuista viidakkopolkua rannalle, jossa ei oikeastaan ollut ketään. Meidän lisäksi oli yksi pariskunta. Rannalla vedessä lilluessa ja simpukoita keräillessä hävisi ajantaju aivan täysin, voiko olla parempaa! Rannalla näytti tältä... :)

Eipä siellä sitten muuta. Kaksi kertaa käytiin snorklausretkellä (toiselle päästiin ilmaiseksi, hih:) ja näin ISOJA 3 metrisiä kilpikonnia, PALJON Nemoja ja HAITA! Siis ihan vain snorklatessa! Huikeeta! Retken puolivälissä pysähdyttiin lounaalle saaren kylään, jossa lähes kaikki paikalliset asuvat. Musta se on hienoa, että kylä on saanut pysyä rauhassa turismilta ja me turistit majaillaan toisella rannalla poissa paikallisten tieltä! :D Saarella ei muuten pääse kuin veneellä paikasta paikkaan, ihanaa.

fisui. 

Romantic beach, ettepäs tiedä kenen kaa olin ;) 

Parrot fisui. 

Noita näkyi vaikka minkä värisiä!

Ja sitten parhaimmistoa.....sitä jännää!

Kilppari! :)) Näin monta! Ne oli niin isoja!

Riuttahai luulen, yhdessä vaiheessa niitä oli mun edessä joku 4-5! Tykkäävät suomalaisesta verestä...

Nemo! Näitäkin näkyi ihan kiitettävästi :))

Tuolla tuli vietettyä täydellisiä päiviä... luuvs <3

Kate

Cherating 16.-19.2

Tänne kyläpahaseen eksyttiin, koska Birdnest guest housen omistaja Willi suositteli paikkaa meille. Pitää muistaa kiittää Williä suosituksesta...Heti kun saavuttiin kaikki paikalliset toljottivat ja hidastivat autojansa meidän kohdalla ja "Hello:n" huuteleminen alkoi. Sitten kaksi poikaa seurasi meitä autonsa kanssa ja majoittautuivat samaan guest houseen kuin me. Aivan meidän mökkiä vastapäätä. Pojat seurasivat meitä rannalle ja tulivat uimaan, kun lilluttelimme meressä. Ei päästy Katin kanssa ylös vedestä varmaan kahteen tuntiin, kun pojat eivät tajunneet millään häipyä...Vaikka me kuinka puhuttiin meidän "poikaystävistä" ei mennyt pojilla perille, että EI KIINNOSTA. Illalla halusivat väkisin meidän kanssa syömään eikä me päästy millään niistä eroon...huhu ihan kiva tutustua paikallisiin ihmisiin, mutta VAIN tutustua. Kultturi on uskonnon takia niin erilainen...Se on niin tiukka, että en ihmettele miksi paikallisia kiehtoo tutustua länkkäreihin ja kysellä heiltä kaikenlaista. Täytyisi itsekin vaan aina muistaa kysellä kaikkea mitä on useasti pohtinut pienessä päässään!

Näkymää vilkkaassa kylässä :D 

Lähikauppa

Matahari cottages

Ja siellä oli kaksi PUPUA <3

Seuraavana päivänä rannalla, jolla ei paljon muita ihmisä näkynyt (lehmiä kylläkin). Ja niin yksi paikallinen hemmo naku-uinnilla! :D Oli aika ahdistavaa ja, kun kaveri yritti tulla juttelemaan meille katsottiin parhaimmaksi olla ymmärtämättä ja puhumatta englantia! :D Oli kyllä aikamoinen paikka...Otettiin kylän ainoasta "matkatoimistosta" bussi Jertehiin, josta päästiin taksilla Kuala Besutiin, josta taas veneellä Perhentian saarille. Ah Pulau Perhentian <3

Käytiin myös mangrovemetsän rannoilla (joen) katsomassa tulikärpäsiä illalla. Oli kuin olisi ollut 3D -elokuvassa...sitten käytiin päivällä bongailemassa eläimiä siellä samaisella joella. Nähtiin orava (hui), lisko, apinoita ja KOLME käärmettä! Meinasin kuolla! Vihaan käärmeitä! Hyvä, että en itkenyt, kun näin ne lierot puun oksilla...

En halunnut laittaa käärme kuvaa isoksi, koska se on niin ällö ja äitikin voi lukea pelkäämättä...he.

Kate

Ystävänpäiväksi Kuala Lumpuriin, 13.-16.2

13. päivä lähdin Langkawilta iltalennolla KL:iin ja olin kaupungissa, China townissa, vasta joskus keskiyön aikaan. Onneksi olin ilmoittanut guest housiin tulostani, koska siihen aikaan yöllä ei olisi ollut niin miellyttävää etsiä yöpaikkaa yksin. Birdnestin Will odottelikin jo minua guest house:ssa yöllä ja oli innoissaan siitä, että tunnen Annan ja Tarun...Tytöt, kun joskus mainitsivat, että kannattaa mennä sinne. Ja Will onkin ihan huippu, todella ystävällinen ja avulias!

Birdnest

Ystävänpäivän aamulla näinkin Katin koisimassa viereisellä sängyllä. Kati oli Singaporessa sillä aikaa, kun vietin "perhelomaa" Langkawilla. Kati oli aiemmin jo käynyt siellä eikä halunnut tulla uudelleen joten...Ystävänpäivänä käytiin hieman kiertelemässä ostoskeskuksia ja löydettiin muutamia kivoja juttuja. :) Illalla käytiin syömässä intialaista, arvatenkin, ja sen jälkeen mentiin leffaan! Käytiin katsomassa This means war. Leffa oli hauska ja parempi kuin oletin. Just hyvä ystävänpäivä ystävän kanssa! Elokuvateatteri Golden Screen Cinema (tai jotain) oli aika samanlainen kuin meidän Finnkino. Tai no penkit oli PALJON mukavammat, tietty kun ollaan aasiassa, jossa asuu varmaan maailman mukavuudenhaluisimmat ihmiset! :D

Keskiviikkona laiskoteltiin ja hengailtiin aamupäivä Birdnestissä ja myöhemmin käytiin ostamassa bussiliput Cheratingiin ja sitten...Mentiin huvipuistoon!! KL:n suurimman ostoskeskuksen sisällä on huvipuisto ja mentiin sinne muutamaksi tunniksi "leikkimään" lapsia..hahah en tiedä koska olisin viimeksi nauranut vatsalihakseni niin kipeiksi kuin siellä. Katilla on joku pakkomielle vuoristoratoihin ja mä e ole koskaan ennen ollut sellaisessa...pakkohan se sitten oli mennä. Ensimmäisessä kurvissa, jossa nenä osoitti lattiaa huusin ja kiljuin kuinka Kati saattoi tehdä tän mulle ja taisin huutaa jotain kuolemastakin...tässä sitä vielä ollaan ja halusin siihen kapistukseen vielä uudelleenkin! :D Ihan parasta oli sellainen vempain, josta luultiin ensin, että se on joku lapsien taikamattoauto...No ei se ollut. Siinä meinasin kuolla, nauruun! Penkit siinä "autossa" olivat aika leveät ja, kun se lähti liikkeelle valuin samantien Katin syliin ja yritin vetää itseni takaisin omalle paikalleni. Ei onnistunut. Naurettiin vaan koko se 5 min, mitä sitä uskomatonta kyytiä kesti. Lähinnä sitä miten mä roikuin siinä laitteessa... :D Jokaisessa laitteessa meistä otettiin valokuvat ja mentiin tietty aina katsomaan minkälaiset kuvat tuli. Niitä oli vaan niin hauska katsoa, varsinkin tosta "mattoautosta" otettuja kuvia! :DD

Oi voi, tykkään kyllä isoista kaupungeista, kun niissä voi tehdä kaikkea. Kuala Lumpur on kyllä kivempi kuin Bangkok...sori vaan. KL on vihreämpi ja avarampi ja siistimpi. Arkkitehtuuri on kauniimpaa. Kuun lopussa mennään taas takaisin hetkeksi, kun lähtee LENTO BALILLE 29. pv!!!!!

China town:sta...

Voi vitsi INDONESIA.

Kate

Langkawi with maam änd dääd 9.-13.2

Torstai illalla saavuin Langkawin lentokentälle ja otin taksin äidin ja iskän VIIDEN * hotellille, Meritus Pelangi Beach Resort and Spa. Ai että, kun oli mukavaa istua taksissa ja tiesi, että ei joudu mihinkään rupuiseen pimeään hökkeliin! :D Hotellin respasta concierge vei minut ja rinkkani ”golf autolla” ä:n ja i:n asumukselle. Kaikki resortin majoitukset oli rakennettu malesialaista tyyliä kunnioittaen. Ruskeaa puuta ja koristelautoja. Kiva idea! Meidän huone oli pienemmän uima-altaan vieressä allasnäkymällä, luonnollisesti. :D Mökkejä oli sekä altaiden että lammen ympärillä ja meren rannassa. Hotelli alue oli todella iso, aamupalalle kävely tuntui joskus ylitsepääsemättömältä! :D

Ensimmäisenä iltana mentiin vain kävelemään katua, jossa oli ravintoloita ja kauppoja ja ihmeteltiin. Valittiin ravintola ja syötiin. Äiti ja iskäkin olivat siis saapuneet Langkawille samana päivänä kuin minä, mutta jäivät vielä sinne, kun minä lähdin ystävänpäiväksi Kuala Lumpuriin.

Perjantai aamulla lähdettiin saarikierrokselle. Käytiin saaren korkeimmassa kohdassa minne pääsi  gondolihissillä. Hissi maksoi 30 RM yhdeltä hengeltä ja maisemat matkalla ylös sekä ylhäällä olivat uskomattoman kauniit! Ylhäällä oli myös ns. heiluva silta, mikä ei todellisuudessa heilu yhtään. Ihan on vankkaa rakennetta. Silta muistuttaa hieman S-kirjainta, ehkä on saanut nimensä sitten sen mukaan(?).

Käytiin myös Batiikki ateljeessa, jossa paikalliset tekevät batiikki töitä. Batiikki on maalaus puuvilla kankaalle. Maalauksen aihe on yleensä peräisin taiteilijan päästä tai asiakkaalta. Itselleni Batiikista tuli mieleen hieman grafiikka, mutta maalaukset tehdään vesiväreillä ja mehiläisvahalla. Vahalla rajataan maalauksen yksityiskohdat ja ääriviivat, koska se pitää värit erillään.

Cable car köysirata on pituudeltaan 2 km.

Pääteaseman korkeus meren pinnasta on 708m.

Sky Bridge/ Huojuva silta, 125m pitkä.

Sitten käytiin Masuri neidon haudalla, joka on paikallisille tärkeä paikka. Masuri neito oli alun perin thaimaalainen, mutta meni naimisiin malesialaisen sotapäällikön veljen kanssa. Miehen piti lähteä sotaan ja kylään saapui muusikko, joka ystävystyi Masuri neidon kanssa. Joku ilkeä juoruakka levitti juorua, että heidän välillään oli muutakin kuin vain ystävyyssuhde ja, kun mies palasi kotiin hän viilsi vaimonsa kurkun auki. Masuri neidon veri oli valkoista, joka tarkoitti sitä, että hän on syytön. Masuri neito langetti kuollessaan Langkawin ylle kirouksen, joka raukesi 80-luvulla, kun suvun seitsemännen sukupolven tyttö syntyi. Sen jälkeen saarelle tuli verovapaus (-87). Paikalliset katsoivat sen olevan hyvä asia ja he uskoivat kirouksen rauenneen. Sen jälkeen haudalla on vieraillut paikallisia ympäri maan tuoden haudalle lahjoja, kukkia ja rahaa. Kun tuot jotakin, voit toivoa itsellesi yhden asian. Myös jokainen Langkawilla käyvä turisti on saanut osansa kirouksesta, jos et halua enää ikinä palata saarelle, on pyydettävä erikseen lupa Masuri neidolta. Hän on siis langettanut kirouksen, että kukaan ei voi poistua saarelta tai poistuttuaan on palattava takaisin. KUKA NÄITÄ KEKSII?? :D

Retken jälkeen vaivuin kuumeeni kanssa nukkumaan, kun äiti ja iskä menivät altaalle nauttimaan auringosta. Itsekin liityin myöhemmin seuraan ja illalla syötiin kalaravintolassa curry kalaa ja hummeria! Mumss… :P

Lauantaina taisi olla ihan uima-allas ja ranta päivä. Ah oli ihanaa vaan loikoilla ja käydä melkein kahden kuukauden tauon jälkeen meressä uimassa! Kambodzassa ja Laosissa, kun ei mereen päässyt…Oli ihanaa lillutella meressä ja altaan reunalla! Meillä on Katin kanssa ollut niin ripeä matkustus vauhti päällä ennen Malesiaa, että tuntui kuin olisin tullut Langakawille viikonloppu lomalle. :D Oli siis taas aika aloittaa se tuttu ja turvallinen laiskottelu!

Myöhemmin iltapäivällä käytiin saaren pääkaupungissa Kuah:ssa, joka oli kyllä todella hiljainen. Luultiin, että siellä olisi ollut jotakin katseltavaa tax free ostoskeskuksien lisäksi, mutta ei…paljon paikallisia turisteja, mutta ei muuta. Kaupungissa ei taida edes olla paria hotellia enempää majoitusvaihtoehtoja. Sitten metsästettiin taksi itsellemme takaisin Cenang beachille, jossa majoituttiin. Joo taksia sai tosiaan etsiä ja lopulta päästiin kyytiin, joka oli jo kotimatkalla vaimonsa kanssa. Käytiin siinä sitten tankkaamassa autoa ja kuunneltiin moskeijasta kantautuvaa ”mölyä”. :D Kotona mentiin taas nauttimaan hyvästä ruuasta, intialaisesta! Ihan lempparia!

Sunnuntaina loikoiltiin taas uima-altaalla ja nautittiin olostamme. Ja sain valkoviiniäkin! Illemmalla menin kasvohoitoon ja äiti ja iskä nauttivat sillä aikaa hieronnasta. Sitten suunnattiin syömään rannalle ihanaan Beach garden ravintolaan. Sain mahtavan antipasto lautasen eikä noidenkaan ruuassa valittamista ollut. On iha parasta upottaa varpaat hiekkaan ja kuunnella meren kohinaa...Luulin, että ei parempaa laiskottelu luksus päivää voisi enää olla, mutta sitten päätettiin vielä soittaa Helille Zurichiin! :)) On ikävä sinua sis<3

Maanantaina herättiin siihen, että meidän pikku lemmikit, lepakot, olivat riehuneet yön aikana huoneessa niin vallattomasti, että oli muutto toiseen huoneeseen edessä. Mentiin muuton ja aamupalan jälkeen kävelemään Cenang beachille ja käveltiin se toisesta päästä toiseen. Ranta oli todella hiljainen ja rauhallinen, mutta sen keskiosassa, jossa on paljon guest houseja, kauppoja ja ravintoloita, oli enemmän ihmisiä ottamassa aurinkoa. Rannalta palattiin omalle hotellille, jossa nautin vielä loppupäivän auringosta altaalla kunnes tuli aika pakata ja lähteä lentokentälle...Itkuhan siellä lentokentällä sitten tuli, kun piti äiti ja iskä jättää Langkawille ja itse palata ystävänpäiväksi KL:iin. Oltiin kuitenkin vietetty 9 päivää yhdessä...Ihan kamalaa, kun tulette tänne pilaamaan mun reissun tolla tavalla! :D

Elämä Langkawilla (ja KL:ssä) oli aika leppoisaa, ihana ympäristö asua ja loikoilla. Hyvää ruokaa joka päivä. Olen varmaan ylensyönyt itseni seuraavan viikon varalle. Kiitos siis siitä!

KIITOS KAIKESTA ÄITI JA ISI!!! OOTTE MAAILMAN PARHAIMMAT VANHEMMAT IKINÄ! PUSIPUSI <3

Kate